Yksi sheltti kiitos

Eilen oli aivan mahtava sää, niinkuin tuntuu olleen moni muukin päivä täällä Espoon suunnilla ainakin.
Lähdettiin sitten koirapuistoon väsyttämään tätä termiittiä, jolla energiaa riittää valtavasti! Pienten koirien puolelle saapuessamme siellä oli yksi sekarotuinen vanha herra, joka ei paljon Hymyn kanssa jaksanut juoksennella. Hymy tosin jaksoi ihan hyvin yksikseenkin spurttailla, mutta kaipasi aina pientä innostusta :D
Totesin poikaystävälleni että "voiku tänne tulis joku sheltti", ja arvatkaahan vaan, meni ehkä 10 minuuttia ja 8kk vanha shelttityttö saapui koirapuistoon ! Hauska sattuma, sitä saa mitä tilaa, ainakin joskus ilmeisesti.
Shelttityttö nimeltä Helmi vähän arkaili Hymyä aluksi, juoksi karkuun ja oli kauhuissaan kun tuo meni ihan innoissaan perässä.. Hetken arkailun jälkeen alkoi kuitenkin riemukas takaa-ajoleikki,
Hymy yritti spurttailla minkä tassuistaan pääsi mutta aina vain Helmi oli nopeampi. Sekös pientä Hymyä harmitti, toinen piti turhautuneena ääntä, joka muistutti lähinnä apinanpoikasta.
Varmaan 20 minuuttia nämä jaksoivat tätä kissa ja hiiri-leikkiä, vaihdellen jahdattavan ja jahtaajan osia. Näytti niin hauskalta ja kyllä saivat sheltit liikuntaa! Kotona makoilikin seuraavan parin tunnin ajan hyvin väsynyt pentu, sikeässä unessa <3

Sainpas muutama kuvankin napattua vauhdin hurmasta :)

shelttipentu lentää

hassut asennot, Hymy selkeästi lähdössä jahtaajan rooliin..

sitten alkoikin ujostuttaa kun iso sheltti rohkaistui

"mä oon vaan pieni pentu,armoa!"

Paluu arkeen

Lomat on nyt lomailtu, tosin pääsiäinenhän se siellä jo odottelee. Hihii!

Palasin tiistaina Aasian reissulta, ja heti iltapäivällä pääsimmekin riemukkaan jälleennäkemisen jälkeen Hymyn kanssa agitreeneihin. Meidän ryhmän osalta nämä olivat vikat treenit, mutta meillä on 2 korvauskertaa, eli päästään vielä harjoittelemaan, mahtavaa!
Tällä kertaa treenattiin yksittäisiä esteitä, sai itse valita mitä halusi koiran kanssa harjoitella. Me alotettiin Hymyn kanssa pussilla, koska sitä ei olla koskaan vielä kokeiltu.
Aluksi Hymy otti epäilevän asenteen, 'miten ihmeessä tuonne oikeen edes mennään?' se tuntui miettivän. Namikuppi on kuitenkin hyvin jäänyt tytölle mieleen, ja kun ohjaaja hieman raotti pussin reunaa niin että kuppi näkyi, tyttö lähti sinne kyllä ihan täysillä!
Tehtiin toistoja, ja yhä alempana pidettiin pussin reunaa, rohkeasti sinne mentiin mutta sen ollessa kokonaan maassa tuli pupu pöksyyn. Annettakoon se anteeksi, varmasti tuntuu melko raskaalta selän päällä näin pienelle painava 'pressu'. Ainakin harjoiteltavaa riittää senkin osalta :)
Toisena esteenä harjoiteltiin keppejä, jotka myös vähän jännitti. Namikuppi oli taas loistava motivaattori, ja kun Hymy taas muisti keppien idean, alkoi ne sujua mallikkaasti! Kanaverkko ohjaamassa koiraa on vaan vähän vaikea, kun Hymy välillä meinas sitä päin juosta ku vauhti lisääntyi. Vaikeinta tuntuu olevan koiran ohjaaminen keppien 'sisään'.

Nyt sitten koitetaan kotosalla harjotella edelleen valssausta ja takaajättöä, sekä olis kiva kotitekoset kepit jotenki keksiä. Vinkkejä, anyone?
Toinen juttu mitä ohjaaja suositteli harjoittelemaan oli Hymyn ryömittämistä esimerkiksi vilttien ali - voisi auttaa pussin suorittamisessa kun se tottuisi että selän päälle tulee jotain painoa.
Päätin myös, että en ilmoita Hymyä erkkariin, voi olla että ekat juoksut tekee tuloa juuri niiden aikoihin, ja muutenkin, ihan liian jännää! Mätsäreihin sen sijaan ajateltiin tähdätä huhtikuun alussa, ja seisomista ollaankin juuri harjoiteltu, se näyttäisi sujuvan Hymyltä oikein kivasti.


JA! Lopuksi, hurraahuudot, lilliputtisheltti kasvaa! Taas hyvin epämääräisten mittailujen kautta selvisi että korkeutta on tullut n. 4cm lisää viime mittauksesta, eli säkä on 31cm tällä hetkellä. Pikkuinenha tuo vielä on, mutta ainakin vähäsen kasvanut,ennen reissua tuntui ettei mitään kehitystä tapahdu.

auringonpaisteesta nauttimassa

Valssausta

Agility on vienyt mun, ja ilmeisesti myös Hymyn sydämen. Häntä alkaa heilua Malminkartanon hallille saapuessa ja omistajaaki alkaa aina innostamaan.

Tänään oli meiän tokat treenit, harjoiteltiin valssausta ja takaajättöä, sekä tehtiin 5 esteen rataa! Aluksi mielessä kävi, että ei tuu onnistumaan. Väärässä olin, meni kyllä niin nappiin suoritukset, en vois ylpeempi olla tosta pikkupörriäisestä :)

Valssaus alko menee jo ihan kivasti, takaajättöä harjoteltiin vähän vähemmän. Jäi siis kotiläksyksi paljon harjoiteltavaa, etenkin se yksinkertainen perustaito PAIKALLAOLO. Oonpas laiskasti harjotellut sitä Hymyn kanssa näin jälkeenpäin miettien. Pöhh.

Rata meillä meni niin, että eka oli 2 estettä aika suorassa linjassa, ja koiran tullessa toiselta esteeltä piti valssata, ohjata koira putkeen (täyspitkä!)ja putken jälkeen vielä 2 suorassa linjassa olevaa estettä takaajätöllä. Harjoteltiin tää osissa, ja sit mentiin kokonaista rataa. Hymy tärisi innosta kun ootti lähtölupaa, ja meni aivan tajuttoman lujaa! Hämmästyin siitä vauhdista koska sain todella juosta Hymyn kanssa, miltei perässä.
Treeniaikaa vähän söi koirakko, jonka koiraosapuoli karkaili eikä antanut kiinni, edes jahtaamalla (yllätys).. Mutta muuten oli älyttömän kivaa, voikun sais käydä treeneissä useammin!

Nyt jää ens kerran treenit väliin, mä suuntan Kiinaan ja Hymy jää kaverille hoitoon :)

Ei mitään uutta auringon alla

Aurinko tosiaan paistaa! Mutta luntaki on taas aivan järjettömästi.. Lauantaiaamuna kahdeksan maissa, kun pihoja ei vielä ollu aurattu, Hymy oli motissa! Raukka uppos lumeen niin ettei päässy liikkumaan kunnolla. Poikaystävä oli aurannut Hymylle tietä ja tyttö oli tullut tyytyväisenä perässä, kuin prinsessa ;)

Hampaita on alkanu tippumaan tasaseen tahtiin, ja ikääkin on jo muutamaa päivää yli 4kk! Wohoo :)
Huomenna on meille ekat agitreenit, 'oikeesti' ekoihin ei päästy, kun mentiinkin lapsenvahdiksi yhdessä tuumin Hymyn kanssa! Hymy sai uuden pienen ystävän, joka häntä ylpeänä talutti niin ulkona kuin sisällä, heitteli leluja ja myös komensi tomerasti. 'Koira, nyt nukkumaan! Koiraaa tääänneeeee!' Molemmat nukkuikin päikkärit tooodella sikeästi aamun koheltamisen jälkeen. Söpöä katseltavaa oli <3

Tässä kaikki tällä kertaa, näin lukemisen lomasta kirjastossa kirjoitettu postaus, joka oli tietty PAKKO tehdä juuri nyt, kännykällä, vaikka kirjat tuijottelee edessä vaativasti. Takaisin hommiin..