torstai 25. joulukuuta 2014

Jouluja

Joulukoiramme tyylikkäästi silmät kiinni <3


Takana on ihana ja rentouttava joulu! On herkuteltu ja oltu vain. Hymy on ollut kovasti hommissa - valtavasti ihmisiä joilta hakea rapsutuksia, joille viedä lelua ja muuten vaan iloisesti tervehtiä tasaisin väliajoin. Iltaisin täältä onkin löytynyt todella väsynyt sheltti..
Hymyn lahjat käydään ostamassa nyt jälkikäteen, katsotaan millaista aktivointilelua on Mustilla ja Mirrillä tarjota :)  Pukki toi kuitenkin muutaman paketin, ei tarvinnut Hympän ihan tyhjin tassuin jäädä aattona.
 



huolestuneena tarkkailemassa, mitä lahjoille tapahtuu?

"Saisinks mä ne takas?"





torstai 11. joulukuuta 2014

Kirje joulupukille

Jouluun on alle kaksi viikkoa. Miten voi olla mahdollista?! Jyväskylässä tuprutti taas eilen lunta, ja tänään se hävisi. Se siitä joulufiiliksestä.
Allekirjoittaneella alkaa l o m a huomenna ! Superstressaavat viimeiset viikot, deadlineja toisen perään ja vietävästi hommaa. Huomenna vielä yksi tentti rämmittävä läpi (ilmottauduin jo uusintaan), sitten otamme Hymyn kanssa junan alle ja suuntaamme pääkaupunkiseudulle. Jouluksi tosin palaamme tänne Keski-Suomeen :)

Paljon en ole (onneksi) ehtinyt mitään nettikauppoja selailla, mutta nyt kun joululahjoja pitäisi miettiä niin pakko se oli vilkaista. Tälläisiä juttuja Hymy (minä) mielellään ottaisi vastaan joulupukilta. Harmi vain, että aiempinakaan vuosina lahjat ei Hymylle ole mystisesltä pukilta tullut. Sängyn sentään saimme, ja nyt olisi tarve toiselle koska joululahjasänky on hieman liian iso "omaan koloonsa" täällä Jyväskylän kämpässä, ja Espoon kodista sänky puuttuu kokonaan..
Remedium on siinä siksi, että olisi kivaa päästä fyssarille, joko Remediumiin tai Animagille täällä. Vielä kivempaa olisi jos joulupukki sen maksaisi.. Taitaa kyllä kuitenkin mennä omasta taskusta ;)
Aktivointilelut olisi myös todella jees, ehdottomasti tarvitaan. Ehkäpä se on minun joululahjani itselleni ja Hymylle..



kuvat napattu Mustin & Mirrin sivuilta

torstai 4. joulukuuta 2014

Ikkunalauta

Hymy on löytänyt (minun pienellä avustuksella) meidän Jyväskylän kämpästä kivan paikan. Kerran otin sen syliini kun tein koneella kouluhommia, ja huomasin kuinka koko koira valpastui kun huomasi että tuosta ikkunastahan näkee ulos! Siitä se idea sitten lähti, kun kaipasin lukurauhaa istutin Hymyn tuohon ikkunalaudalle, ja siinä se tökötti tärkeänä. Ehkä jotkut ovatkin instagramista tälläisen ikkunalautakuvan bonganneetkin. Välillä vahditaan maaten, välillä istuen, jos tuli jotain todella hälyttävää näkyville. Ikkunasta on hyvä näkevyys järven ympäri menevälle lenkkipolulle, joten siellä tosiaan liikkuu paljon ihmisiä ja koirakoita joita täytyy tarkkailla silmä kovana.. Olisipa vain kunnolla lunta niin maisemakin olisi moninverroin nätimpi.










tiistai 2. joulukuuta 2014

Lappi

moi !

Lapissa oli talvi, ihanaa! Hymy sai nautiskella ulkoilusta, joka tosin ei ollut yhtään kivaa ilman meitä. Hymy on kyllä hauska tapaus, olisi saanut juosta pitkin valtavaa tonttia vapaana miten haluaa, mutta suurimman osan ajasta odottaa nökötti ovella, että joku tulisi ulos tai edes päästäisi sisään. Nella (aiempi koirani) lähti ulos enemmän kuin mielellään, viihtyi ulkona jopa tunnin yksinään seikkailemassa ja nuuhkimassa. Tämä paimen ei selvästi tykkää yksin olla, kun lauma sisällä. Toinen suuri ero, minkä näitä vertailemalla huomasi, oli se että Nellalla oli kova metsästysvietti ( etenkin oravia kohtaan, koska perhoskoira), mutta Hymyllä ei taas juuri minkäänlaista. Iltakävelyllä, pilkkopimeässä, ihan parin metrin päästä meistä lähti kolme poroa juoksemaan. Hymy kyllä hätkähti ( niinkuin totisesti mekin), mutta sille ei tullut mitään pakkopäästänoidenperään-fiilistä. Kipitteli niiden jälkiä haistelemaan, mutta mitään sen kummempia fiiliksiä ei vapaana juoksentelevat porot herättäneet. Nella sen sijaan kyttäsi vieressä olevia poroja, jotka siis poroaidassa olivat, livahti välillä jopa aitaukseen niitä jahtaamaan, mutta Hymy on vain katsellut niitä tyynesti. Hassuja koiria :)



Pitkä viikonloppu meni aivan liian nopeasti, ja täällä me taas Jyväskylässä olemme. Lentomatkat Helsinki-Rovaniemi-Helsinki välillä taittuivat normaaliin tapaan, Hymy on kyllä mahti matkustuskaveri niin autossa kuin lentokoneessa tai bussissa. Juna meillä onkin täysin kokematta, mutta eiköhän senkin ehdi tässä kokea, kun autolla kulkeminen Jyväskylään loppuu. Mittariin on tullut ajokilometrejä nyt jo yli 9 000 kilometriä, 3 kuukaudessa. 3000km per kuukausi, aika hyvin. Voisi sanoa että menee tuo Helsinki-Jyväskylä reitti melkein silmät ummessa :) Juna on siis ihan tervetullutta vaihtelua, ehtii vaikka tehdä kouluh... päivitellä blogia matkan aikana!

Haluttaisi niin vuokrata agihalli ja mennä sinne Hymyn kanssa höntsäilemään, tietenkin ilman rimoja tai mitään kontaktiesteitä yms. Ihan vaan nauttimaan siitä fiiliksestä ja tehdä jotain ohjausharjoituksia, tai mitä vaan. Reissussa tuli nähtyä sellaisia loikkia, spurtteja, pysähdyksiä ja käännöksiä ilman selän reagointia, että uskon ettei "agility" sille yhtään pahempaa tekisi. Sohvaltakin loikitaan alas ja ulkona laukataan täyttä vauhtia. Ehkä joululomalla toteutetaan tämä haave!








tiistai 25. marraskuuta 2014

Hymyviikko

Tällästä tänne! Hymystä on tullut suosittu Jyväskylässä kun sai kokonaan oman viikkonsaki ;) 
Väärästä koirasta vaan menivät pistämään kuvan..!

Me lähdetään koko porukka perjantaina Lappiin jälleen, Hymy pääsee siellä nauttimaan kirpeästä pakkasesta ja ulkoilmasta. Jospa saisi nättejä kuviakin otettua (toiv) kunnon lumihangilla! 

Nyt me lähdetään Mustiin ja Mirriin shoppailemaan ruokaa ja herkkuja. Hauskaa Hymyviikon jatkoa kaikille! ;)




sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Vihdoinkin toimintaa!

Vihdoinkin olen järjestänyt meille hieman toimintaa. Tai minulle ja meille, koiramaista toimintaa. Kaikkea muuta menoa ja meininkiä opiskelijaelämän puolesta riittää liiaksikin asti, mutta koska joululoma lähenee (muutama iso tentti ja yksi iso työ enää jäljellä wihii!) ja rahaa tuntuu olevan todella helppo tuhlata näin netin kautta, intouduin ilmoittautumaan muutamaan aktiviteettiin.

Aktiviteetti numero uno liittyy jatkuvaan agikaipaukseen. Edelleenkin välttelen kaikenlaisten agivideoiden katsomista, kaikista eniten meidän treenien. Tuntuu että jotenkin olisi päästävä taas kiinni lajiin, ja siihenhän tuli mahdollisuus kuin tarjottimella. Tapahtumia selatessa huomasin että 20.11 Mankkaalla järjestetään agiohjauksien kuivaharjoittelua, ja seassa oli nimenomaan monia ohjauksia joita en ole koskaan edes harjoitellut. Aluksi masentuneena totesin että enhän sinnekään voi mennä, koska torstaisin on mm. pakollista demoryhmää Jyväskylässä. Mutta hiphei, kyseisen viikon demo onkin peruttu ja siirretty toiselle päivälle. Eli ei muuta kuin ilmoittautumista pistämään, saa vielä kyllä jännittää mahdunko koulutukseen mukaan, peukut pystyssä! Koiralla tai ilman, olisi niin kiva päästä verestämään muistoja :)

Toinen buukkaus on joululomalle, muutama päivä ennen vuodenvaihdetta, johon myös Hymy pääsee osallistumaan. Me mennään nimittäin vihdoin kokeilemaan Doboa! Superhauskaa, on jo pitkään ollut haaveissa päästä lajia kokeilemaan ja vihdoin tarjoutui siihen sopiva mahdollisuus. Saapi nähdä millainen dobokoira tuo pikkusheltti on, uskon että ainakin on suurella innolla mukana häsläämässä kanssani. Hihii!



Saa nähdä mitä muuta hauskaa keksin meidän varalle, nyt on sellanen fiilis että kaikki yhdessä tekeminen on tosi jees.

Täällä on muuten lunta, ja paljon! Tai nyt suurin osa alkaa olla jo sulanut pois, mutta muutaman päivän saimme nauttia talven ihmemaasta. Oli niin valoisaa ja kaunista, nyt kyllä harmittaa kun jäljellä alkaa olemaan enään loskaa ja likaista lunta. 








torstai 30. lokakuuta 2014

Moi!



Moi,

Mulla oli synttärit viime lauantaina, mutta mamma ei ehtiny päivittää asiasta mitään. Sain kuitenki kivoi lahjoja, esim. uuden ruokakupin (jossa luki että for dogs OR CATS, törkeetä mielestäni, en ole verrattavissa kissaan, kissat on yleensä isompia ku mä...) , röhkivän lampaan jonka taltuttamisessa on hirveä homma ja vähän nameja. Puhetta oli jostain valjaista myös, mutta ei olla käyty vielä sovittamassa, vaikka tiedän kyllä että mun koko on ISO. Ja eihän niillä voi edes leikkiä!

Kuiteski nyt oon 2vee eli aikuinen! Tunnen itseni kypsäksi. Ja oon alkanut hyppimään sohvalta alas, eikä se satu yhtään selkään! Musta saattaa nyt tulla kaverikoira, mitälie tarkottaakaan. Mutta kuulemma vaan jos sovin siihen hommaan, en kyllä ymmärrä miksen sopis, oonhan maailman söpöin ja ihmisrakkain!

Ei mulla sit muuta. Oon viikonlopun mummolassa koska äiti lähti taaaaas maailmalle. 

Shelttientäyteistä viikonloppua kaikille ja paljon märkiä pusuja toivottaa Hymy aka Hymppä, Hipsuvarvas, Hipsu, Hiipi.. Onhan noita nimiä.. :-)


       Käytiin Carusellissa synttärikahveilla!

tiistai 21. lokakuuta 2014

Back in business

Pieni hiljaisuus taas ollut, syynä koulukiireet ja meikäläisen pieni lomareissu Aasiaan josta eilenaamulla palasin kotiin. Hymy vietti reilu viikon Espoossa Miksun ja äidin hoivissa, ja täällä odottikin tyytyväinen pieni sheltti. Tänään lähdetään ajelemaan takaisin Jyväskylään, tosin viikonlopuksi taas takaisin tänne. Huh, aikamoista edestakas ajelua :) Nyt pitäisi marraskuulle saada varattua fyssariaika Hymylle taas. Uskomatonta että lokakuuta on enää puolitoistaviikkoa jäljellä! Vastahan oli lokakuun alku...

Singaporen tuliaisia, burp!

Muuta ihmeellistä ei ole. Jyväskylässä olisi marraskuun ekana viikonloppuna pari match showta, mutta voi olla ettei sillon olla paikalla. Olisi ollut ihan hauska päästä tekemään jotain erilaista vaihteen vuoksi! Ensi viikolla olisi myös muutamat epikset, joita olisi hauska mennä vilkuilemaan. Jospa sitä ehtisi. Lentokoneessa suru puserossa katselin meidän vanhoja agivideoita. Oltiinpa me niin taitavia (aloittelijoiksi), ja Hymy kyllä tykkäsi lajista. Niinkuin omistajansakin.. nyyh.


ihana pikku märkäkirsu, tätä oli jo ikävä <3

Olen myös ottanut yhteyttä paikalliseen kaverikoiratoimintaan, ja ehkäpä jossain vaiheessa mennään tutustumaan porukkaan ja katsotaan olisiko Hymyssä ainesta siihen. Jännittävää ja kivaa, olisi mahtavaa päästä Hymyn kanssa ilahduttamaan ihmisiä!



tiistai 30. syyskuuta 2014

Using brains


valmiina hommiin.



Koska pelkät pitkät lenkit ja pallon perässä juokseminen ei riitä tälle pikku lammaskoiralle, aivojumppailimme hieman tänään. Tätä pitäisi tehdä niiiin paljon useammin, jospa nyt saisi ryhtiliikkeen tehtyä tässä asiassa?

Nyt vain sheippailtiin ilman kummempia tavoitteita, paremman puutteessa keksin tuon korin ja halusin että Hymy nousee etutassujen varaan sen päälle. Voi että sitä iloa mikä tuosta koirasta paistoi kun se tajusi mitä tehdään kun pilkoin herkkupaloja valmiiksi. Into piukeana se haki katsekontaktia, tutkaili koria ja mietti mitä temppuja tarjoaisi. Kun katsekontakti ei toiminut, alkoi korin tökkiminen kuonolla, ja aina joka yrityksen jälkeen Hymy muisti tarkistaa minulta "no oliko tämä nyt oikein?".

Aika pian se hoksasi laittaa yhden tassun korin päälle, ja siitä ei ollutkaan pitkä matka toiseen tassuun. Loppujen lopuksi Hymy tarjosi monta kertaa tassuja korin päälle oikein, fiksu tyttö <3 En ole oikein keksinyt mitä temppuja/juttuja alkaisin sille opettamaan, niin otetaan tämä vaikka lämmittelystä. Pitää mietiskellä jokin pidempiaikainen temppuprojekti, jonka parissa pähkäillä.
Jos sinulla on jotain mahtavia temppuideoita, saa vinkkailla, KIITOS ;)!


Saisko tällä katsekontaktilla namia?

Entäs näin?Namia?


lauantai 27. syyskuuta 2014

Venyttelyä

Pakollinen "elossa ollaan"-päivitys. Syksy tuli ja yllätti meidät, hyhh miten kylmä tämä viikko on ollutkaan. Onneksi on Hymy joka pakottaa lähtemään säällä kuin säällä ulos reippailemaan, aina yhtä hyvä mieli lenkin jälkeen, etenkin kun voi sitten hyvällä omallatunnolla hautautua viltin alle lämmittelemään.




Voin jälleen todeta että mitään ihmeellisempää ei olla tehty. Paitsi lenkkeilty ja etenkin ravattu oikein urakalla.  En tiedä kuvittelenko vain, mutta tuntuu että fyssarin kanssa huomattu "tukkoisuus" tuntuu vähentyneen. Johtuneeko sitten siitä, että lenkeillä on alettu ravailemaan ihan kunnolla, ja itsekin Hymy hakeutuu nykyään raviin suoraan, peitsaamisen tai "köpöttelyn" sijaan. Ehkä jotenkin takapäänkin aineenvaihdunta on lisääntyneen liikkuvuuden myötä lähtenyt liikkeelle, ja turvottuneisuuskin sitä kautta helpottanut. Selkä ei ole oireillut mitenkään ravaamisesta, ja raviliike tekeekin selän kannalta varmasti kauttaaltaan vain hyvää. Välillä Hymy jopa ajautuu laukka-askeliin!
Kaikki on siis aika mainiosti, jatketaan kotona venyttelyä ja voimistelua, ja pikkuhiljaa lisätään ravilenkkien pituutta. Ja vältetään viimeiseen saakka sitä älytöntä töpöttelyä/peitsausta.



On vain pakko sanoa, kuinka  ihanaa (kopkop) kun tämä selkäonnettomuuden jälkipuinti alkaa olemaan ohitse. On niin mahtavaa katsoa entiseen malliin kipittävää Hymyä, jolla vauhti on taas yhtä kova kuin ennen onnettomuutta. Hymy tuntuu taas nykyään oikeasti nauttivan lenkkeilystä, kun saa juosta ja viipottaa entiseen tahtiin. Onnellinen koira<3

Matkakamu pakenemassa häkistä <3


Takaraivossa on myös alkanut jyskyttää kova halu päästä taas tekemään jotain lenkkeilyäkin jännempää Hymyn kanssa. Agility on varmasti meiltä täysin poissuljettua (sydän itkee verta tässä kohdin), mutta jotain actionia tuo koira kaipaa. Kunnon toipuminen alkaa myös näkyä tuossa valtavassa energiamäärässä, jota Hymystä alkaa jälleen löytyä. Onhan se kokoajan ollut touhukas ja reipas, mutta nyt tuntuu että se alkaa hyppimään seinille, koska pelkkä peruslenkkeily ei näytä riittävän. Pitänee siis alkaa tutkailla mitä Jyväskylällä olisi meille tarjota!

perjantai 12. syyskuuta 2014

Tukkoista.

Pienten aikataulumuutosten ja ajanvaraussäätöjen jälkeen päästiin Hymyn kanssa viimein fysioterapeutille. Kävimme Hannele Kerkelän luona, hän ottaa potilaat vastaan Animagin tiloissa. Lievästi jännittyneenä löydettiin hienosti paikalle (navigaattorit on pelastus), ja taustaselvittelyiden jälkeen lähdettiin ulos vähän käpyttelemään. Juostiin ja käveltiin tarkkailevan silmän alla, ja sieltä tuli samoja mielipiteitä mitä olen ajatellutkin. Hymyn kävely on todella tönkköä ja jäykkää, ja hölkkääminen on oikeastaan pelkästään peitsaamista. Mutta ravi on kuitenkin tosi hyvä, juoksee nätisti ja niinkuin pitääkin.




Sen jälkeen Hymy pääsi pöydälle syyniin,ja heti löytyikin kireys oikeanpuoleisesta kyynärvarren koukistajasta. Kireyttä myös rintalihaksissa. Jonkin verran Hannele koukisteli ja venytteli jalkaa, ja antoi siihen laserterapiaa. Lopuksi vielä katsottiin vähän miten Hymy istuu ja menee maahan, istuu symmetrisesti, maahan mennessa kellahtaa vähän sivuttain.


Kuten listassa alla näkyy, ihmeteltiin myös Hymyn "turvonnutta"ja "tukkoista" olemusta. Tosiaan jo vähän aikaa tuntunut siltä että Hymy on hieman kerännyt lisää painoa, mikä on myös totta, muutama sata gramma on tullut lisää. Olen yrittänyt suhteuttaa ruuan määrän liikkumiseen, joka ei ole läheskään samalla tasolla kuin ennen onnettomuutta. Silti Hymy tuntuu ihmeen "tankilta", ja fyssarinkin mielestä kyseessä ei ole niinkään rasvaa, vaan jonkinlaista turvotusta. Johtunee tuosta jäykkyydestä, Hymy seisoo lanneselkä pyöreänä, enemmän kuin ryhdikkäänä. Kyseessä voi olla siis jotain aineenvaihdunnallisia ongelmia, jotka voivat olla peräisin näistä selkäonnettomuuden jälkimainingeista.

Eli mitä fysioterapeutilla selvisi:

  • Jos Hymy liikkuu ravia hitaammin, on liike joko peitsaamista tai tönkköä kävelyä
  • Lanneselkä jäykän näköinen
  • Kohtalainen kyynärvarren koukistajan kireys
  • Kireyttä rintalihaksissa ja nh-seudulla
  • Muuten liikkuvuudet hyviä
  • "Tukkoisen" oloinen koira 

Ja mitä me yritämme:
  • Lisätä asteittain liikuntaa, etenkin ravin määrää lenkeillä maltillisesti
  • Vaihtelevammat lenkkimaastot, ei siis aina tasaista tietä, mutta ei mitään ryteikköjäkään
  • Koukistajille venyttely & kylmähoitoa päivittäin - jotta se kohta aukeaisi
  • Kotona myös lanneselän ojennusliikkeen harjoitusta, päivittäin 2-3 lyhyttä toistoa
  • Mennään tsekkaamaan tilanne muutamien viikkojen päästä
  • Yritetään kaikinpuolin avata Hymystä jäykkyys, saada lanneselkä taas vetreäksi ja vahvistaa lihaksia
  • Vesijuoksumatto tulee varmaan kokeiluun kunhan ollaan saatu jäykkyyttä hoidettua - sitten on parempi alkaa vahvistamaan lihaksia kun pohja on kunnossa
Eniten keskitytään nyt siis siihen raviin lenkeillä, lenkkien pidennys pikkuhiljaa, erilaiset maastot pelkän tasaisen sijaan, ja tietenkin kotiharjoitteet. Tällä hetkellä on melko valoisa fiilis, että Hymystä vielä "ehjä" tulee.Ei tietenkään agilityyn tai muuhun niin rasittavaan, mutta elämästä nauttimiseen ja ehkä johonkin pieneen harrastamiseen.
Hymyä ei ainakaan tämä juuri stressaa, päinvastoin:




maanantai 8. syyskuuta 2014

Here we are

Heippahei! Pitkästä aikaa! No ei niin pitkästä aikaa.
Nyt ollaan viikko asusteltu Jyväskylässä, tosin viikonloppu vietettiin Espoossa. Kilometrejä kertyy hyvin kun ajelee edestakaisin.. Onneksi Hymy on kärsivällistä matkaseuraa :)

Kiireistä on ollut, kotona ei paljoa kerkeä muuta tekemään kuin Hymyn lenkittämään ja sen kanssa vähän leikkimään. Lenkkimaastot meillä on tosi ihanat,melkeinpä aina kierretään järven rannalla menevää kävelypolkua. Siellä saa Hymyä pidettyä vapaana, ja maisemat on ihanat. Toinen kiva paikka olisi varmasti Harju, sinne pitää joku päivä lähteä tutkimusretkelle. Laajavuori ja sen metsät näkyvät hienosti meidän kahdeksannesta kerroksesta, sieltäkin löytyisi varmaan jokunen lenkkipolku!

Jyväskylä vaikuttaa muutenkin oikein hauskalta paikalta, kyllä me tänne kotiudutaan! Hymykin on jo ihan sujut uudessa kämpässä, ei hauku tai muutenkaan tunnu stressaavan. Nauttii vain, kun on niin paljon tilaa leikkiä..! Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Fyssarille päästään toivottavasti keskiviikkona.

Seuraavaksi saatte vähän ihastella meidän lenkkimaisemia. 















torstai 28. elokuuta 2014

niisk niisk

Viimeinen päivitys vähään aikaan (ehkä). Tällä hetkellä päällä aivan karsea flunssa, ja sairaslomaa tulikin viimeisiksi työpäiviksi.. No hyvähän se on sairastaa nyt, ennenkuin lähtee Jyväskylään.

Ekat pari viikko Jyväskylässä tulee olemaan varmasti melko intensiivistä, luennot alkavat melkein heti, ja sen lisäksi kaikenmaailman opiskelijaelämän rientoja. Eli kiireiset pari viikkoa tiedossa, ja jotta ihan liian helpoksi ei menisi, varasin Hymylle fyssariajan Jyväskylästä. 11.9 mennään Hannele Kerkelän vastaanotolle vähän katsomaan mikä on selän & koko koiran tilanne ja mitä sille voi tehdä. Jänskää, mutta myös mahtavaa vihdoin päästä fyssarille. Ehkä sitten päästään pikkuhiljaa hyödyntämään meidän täydellisiä lenkkeilymaastoja!




Muuta ilmoitusluontoista mulla ei tainnutkaan olla. Hymyä tylsistyttää, kun mamma vaan nukkuu ja niistää nenää, eikä yhtään leiki. Mainitsinko jo (ehkä noin sata kertaa), että jännittää?


Loppupiristykseksi voin näyttää teille milloin sheltti on ilmiselvästi kauneimmillaan. Oon nauranut näille kuville vedet silmissä, kiitos kuvista Pauliinalle! Ja Hymyhän siis tykkää uimisesta. Se ei jotenkin välity näistä kuvista..





tämä on etenkin naurattanut, vitsi mikä ruipelo :'D






maanantai 25. elokuuta 2014

On the road

 Tässä viime päiviä kuvina! Lauantaina ajettiin aamusta Jyväskylään, ja illaksi kotiin. Mulla käynnistyi tänään viimeinen työviikko, ja sunnuntaina meistä tuleekin sitten Hymyn kanssa jyväskyläläisiä. Meidät voi bongata siis siitä eteenpäin Jyväskylän huudeilta, mutta melko usein viikonloppuisin tullaan varmaankin Espooseen. Pikkusen jännittää, muutto, Hymyn sopeutuminen uuteen kotiin, koiran kanssa eläminen yksin, kun on ollut niin helppoa esim. mennä töistä suoraan jonnekkin, kun tietää että Hymyllä on seuraa ja käytetty ulkona! Ja tietty opiskelut, ja kuinka paljon ne vaativat. Olen yrittänyt vähän bongailla myös hyvää fysioterapeuttia Jyväskylästä. Ja keksiä jotain harrastusta. Tänään muisteltiin vähän seuraamista ja sivullemenoa, sekä paikallaoloa, ja katselin agivideoita.. Olispa kivaaaaaa!
      
selfie Carusellissa





Lintubongari naamioituu ja vaanii

vaanija


uudessa kodissa Viitaniemessä :)

vielä viimeiset naapuristalkkaukset Espoossa


syksyfiilistelyä lenkillä


märkää ja pimeetä, mutta myös nättejä värejä luonnossa!