tiistai 2. joulukuuta 2014

Lappi

moi !

Lapissa oli talvi, ihanaa! Hymy sai nautiskella ulkoilusta, joka tosin ei ollut yhtään kivaa ilman meitä. Hymy on kyllä hauska tapaus, olisi saanut juosta pitkin valtavaa tonttia vapaana miten haluaa, mutta suurimman osan ajasta odottaa nökötti ovella, että joku tulisi ulos tai edes päästäisi sisään. Nella (aiempi koirani) lähti ulos enemmän kuin mielellään, viihtyi ulkona jopa tunnin yksinään seikkailemassa ja nuuhkimassa. Tämä paimen ei selvästi tykkää yksin olla, kun lauma sisällä. Toinen suuri ero, minkä näitä vertailemalla huomasi, oli se että Nellalla oli kova metsästysvietti ( etenkin oravia kohtaan, koska perhoskoira), mutta Hymyllä ei taas juuri minkäänlaista. Iltakävelyllä, pilkkopimeässä, ihan parin metrin päästä meistä lähti kolme poroa juoksemaan. Hymy kyllä hätkähti ( niinkuin totisesti mekin), mutta sille ei tullut mitään pakkopäästänoidenperään-fiilistä. Kipitteli niiden jälkiä haistelemaan, mutta mitään sen kummempia fiiliksiä ei vapaana juoksentelevat porot herättäneet. Nella sen sijaan kyttäsi vieressä olevia poroja, jotka siis poroaidassa olivat, livahti välillä jopa aitaukseen niitä jahtaamaan, mutta Hymy on vain katsellut niitä tyynesti. Hassuja koiria :)



Pitkä viikonloppu meni aivan liian nopeasti, ja täällä me taas Jyväskylässä olemme. Lentomatkat Helsinki-Rovaniemi-Helsinki välillä taittuivat normaaliin tapaan, Hymy on kyllä mahti matkustuskaveri niin autossa kuin lentokoneessa tai bussissa. Juna meillä onkin täysin kokematta, mutta eiköhän senkin ehdi tässä kokea, kun autolla kulkeminen Jyväskylään loppuu. Mittariin on tullut ajokilometrejä nyt jo yli 9 000 kilometriä, 3 kuukaudessa. 3000km per kuukausi, aika hyvin. Voisi sanoa että menee tuo Helsinki-Jyväskylä reitti melkein silmät ummessa :) Juna on siis ihan tervetullutta vaihtelua, ehtii vaikka tehdä kouluh... päivitellä blogia matkan aikana!

Haluttaisi niin vuokrata agihalli ja mennä sinne Hymyn kanssa höntsäilemään, tietenkin ilman rimoja tai mitään kontaktiesteitä yms. Ihan vaan nauttimaan siitä fiiliksestä ja tehdä jotain ohjausharjoituksia, tai mitä vaan. Reissussa tuli nähtyä sellaisia loikkia, spurtteja, pysähdyksiä ja käännöksiä ilman selän reagointia, että uskon ettei "agility" sille yhtään pahempaa tekisi. Sohvaltakin loikitaan alas ja ulkona laukataan täyttä vauhtia. Ehkä joululomalla toteutetaan tämä haave!








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti