Lappi

moi !

Lapissa oli talvi, ihanaa! Hymy sai nautiskella ulkoilusta, joka tosin ei ollut yhtään kivaa ilman meitä. Hymy on kyllä hauska tapaus, olisi saanut juosta pitkin valtavaa tonttia vapaana miten haluaa, mutta suurimman osan ajasta odottaa nökötti ovella, että joku tulisi ulos tai edes päästäisi sisään. Nella (aiempi koirani) lähti ulos enemmän kuin mielellään, viihtyi ulkona jopa tunnin yksinään seikkailemassa ja nuuhkimassa. Tämä paimen ei selvästi tykkää yksin olla, kun lauma sisällä. Toinen suuri ero, minkä näitä vertailemalla huomasi, oli se että Nellalla oli kova metsästysvietti ( etenkin oravia kohtaan, koska perhoskoira), mutta Hymyllä ei taas juuri minkäänlaista. Iltakävelyllä, pilkkopimeässä, ihan parin metrin päästä meistä lähti kolme poroa juoksemaan. Hymy kyllä hätkähti ( niinkuin totisesti mekin), mutta sille ei tullut mitään pakkopäästänoidenperään-fiilistä. Kipitteli niiden jälkiä haistelemaan, mutta mitään sen kummempia fiiliksiä ei vapaana juoksentelevat porot herättäneet. Nella sen sijaan kyttäsi vieressä olevia poroja, jotka siis poroaidassa olivat, livahti välillä jopa aitaukseen niitä jahtaamaan, mutta Hymy on vain katsellut niitä tyynesti. Hassuja koiria :)

Pitkä viikonloppu meni aivan liian nopeasti, ja täällä me taas Jyväskylässä olemme. Lentomatkat Helsinki-Rovaniemi-Helsinki välillä taittuivat normaaliin tapaan, Hymy on kyllä mahti matkustuskaveri niin autossa kuin lentokoneessa tai bussissa. Juna meillä onkin täysin kokematta, mutta eiköhän senkin ehdi tässä kokea, kun autolla kulkeminen Jyväskylään loppuu. Mittariin on tullut ajokilometrejä nyt jo yli 9 000 kilometriä, 3 kuukaudessa. 3000km per kuukausi, aika hyvin. Voisi sanoa että menee tuo Helsinki-Jyväskylä reitti melkein silmät ummessa :) Juna on siis ihan tervetullutta vaihtelua, ehtii vaikka tehdä kouluh... päivitellä blogia matkan aikana!

Haluttaisi niin vuokrata agihalli ja mennä sinne Hymyn kanssa höntsäilemään, tietenkin ilman rimoja tai mitään kontaktiesteitä yms. Ihan vaan nauttimaan siitä fiiliksestä ja tehdä jotain ohjausharjoituksia, tai mitä vaan. Reissussa tuli nähtyä sellaisia loikkia, spurtteja, pysähdyksiä ja käännöksiä ilman selän reagointia, että uskon ettei "agility" sille yhtään pahempaa tekisi. Sohvaltakin loikitaan alas ja ulkona laukataan täyttä vauhtia. Ehkä joululomalla toteutetaan tämä haave!

Tukkoista.

Pienten aikataulumuutosten ja ajanvaraussäätöjen jälkeen päästiin Hymyn kanssa viimein fysioterapeutille. Kävimme Hannele Kerkelän luona, hän ottaa potilaat vastaan Animagin tiloissa. Lievästi jännittyneenä löydettiin hienosti paikalle (navigaattorit on pelastus), ja taustaselvittelyiden jälkeen lähdettiin ulos vähän käpyttelemään. Juostiin ja käveltiin tarkkailevan silmän alla, ja sieltä tuli samoja mielipiteitä mitä olen ajatellutkin. Hymyn kävely on todella tönkköä ja jäykkää, ja hölkkääminen on oikeastaan pelkästään peitsaamista. Mutta ravi on kuitenkin tosi hyvä, juoksee nätisti ja niinkuin pitääkin.

Sen jälkeen Hymy pääsi pöydälle syyniin,ja heti löytyikin kireys oikeanpuoleisesta kyynärvarren koukistajasta. Kireyttä myös rintalihaksissa. Jonkin verran Hannele koukisteli ja venytteli jalkaa, ja antoi siihen laserterapiaa. Lopuksi vielä katsottiin vähän miten Hymy istuu ja menee maahan, istuu symmetrisesti, maahan mennessa kellahtaa vähän sivuttain.


Kuten listassa alla näkyy, ihmeteltiin myös Hymyn "turvonnutta"ja "tukkoista" olemusta. Tosiaan jo vähän aikaa tuntunut siltä että Hymy on hieman kerännyt lisää painoa, mikä on myös totta, muutama sata gramma on tullut lisää. Olen yrittänyt suhteuttaa ruuan määrän liikkumiseen, joka ei ole läheskään samalla tasolla kuin ennen onnettomuutta. Silti Hymy tuntuu ihmeen "tankilta", ja fyssarinkin mielestä kyseessä ei ole niinkään rasvaa, vaan jonkinlaista turvotusta. Johtunee tuosta jäykkyydestä, Hymy seisoo lanneselkä pyöreänä, enemmän kuin ryhdikkäänä. Kyseessä voi olla siis jotain aineenvaihdunnallisia ongelmia, jotka voivat olla peräisin näistä selkäonnettomuuden jälkimainingeista.

Eli mitä fysioterapeutilla selvisi:

• Jos Hymy liikkuu ravia hitaammin, on liike joko peitsaamista tai tönkköä kävelyä
• Lanneselkä jäykän näköinen
• Kohtalainen kyynärvarren koukistajan kireys
• Kireyttä rintalihaksissa ja nh-seudulla
• Muuten liikkuvuudet hyviä
• "Tukkoisen" oloinen koira 

Ja mitä me yritämme:

• Lisätä asteittain liikuntaa, etenkin ravin määrää lenkeillä maltillisesti
• Vaihtelevammat lenkkimaastot, ei siis aina tasaista tietä, mutta ei mitään ryteikköjäkään
• Koukistajille venyttely & kylmähoitoa päivittäin - jotta se kohta aukeaisi
• Kotona myös lanneselän ojennusliikkeen harjoitusta, päivittäin 2-3 lyhyttä toistoa
• Mennään tsekkaamaan tilanne muutamien viikkojen päästä
• Yritetään kaikinpuolin avata Hymystä jäykkyys, saada lanneselkä taas vetreäksi ja vahvistaa lihaksia
• Vesijuoksumatto tulee varmaan kokeiluun kunhan ollaan saatu jäykkyyttä hoidettua - sitten on parempi alkaa vahvistamaan lihaksia kun pohja on kunnossa

Eniten keskitytään nyt siis siihen raviin lenkeillä, lenkkien pidennys pikkuhiljaa, erilaiset maastot pelkän tasaisen sijaan, ja tietenkin kotiharjoitteet. Tällä hetkellä on melko valoisa fiilis, että Hymystä vielä "ehjä" tulee.Ei tietenkään agilityyn tai muuhun niin rasittavaan, mutta elämästä nauttimiseen ja ehkä johonkin pieneen harrastamiseen.
Hymyä ei ainakaan tämä juuri stressaa, päinvastoin:

Here we are

Heippahei! Pitkästä aikaa! No ei niin pitkästä aikaa.
Nyt ollaan viikko asusteltu Jyväskylässä, tosin viikonloppu vietettiin Espoossa. Kilometrejä kertyy hyvin kun ajelee edestakaisin.. Onneksi Hymy on kärsivällistä matkaseuraa :)

Kiireistä on ollut, kotona ei paljoa kerkeä muuta tekemään kuin Hymyn lenkittämään ja sen kanssa vähän leikkimään. Lenkkimaastot meillä on tosi ihanat,melkeinpä aina kierretään järven rannalla menevää kävelypolkua. Siellä saa Hymyä pidettyä vapaana, ja maisemat on ihanat. Toinen kiva paikka olisi varmasti Harju, sinne pitää joku päivä lähteä tutkimusretkelle. Laajavuori ja sen metsät näkyvät hienosti meidän kahdeksannesta kerroksesta, sieltäkin löytyisi varmaan jokunen lenkkipolku!

Jyväskylä vaikuttaa muutenkin oikein hauskalta paikalta, kyllä me tänne kotiudutaan! Hymykin on jo ihan sujut uudessa kämpässä, ei hauku tai muutenkaan tunnu stressaavan. Nauttii vain, kun on niin paljon tilaa leikkiä..! Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Fyssarille päästään toivottavasti keskiviikkona.

Seuraavaksi saatte vähän ihastella meidän lenkkimaisemia. 

Jos metsään haluat mennä nyt...

..löydät sieltä sheltin jonka perustottelevaisuus on retuperällä. Katsekontakti, mikä se on? Paikka.. ai eiks siitä saanukaan itse vapauttaa itseään? Tänne? Niin, tuu vaan tänne mun luo. Mä en uskalla tulla - entä jos selkään sattuu! Perässä kuitenkin seuraan ihan kiltisti, enkä lähde omille teille.

Okei, osa tästä kuuntelemattomuudesta saattaa johtua alkavista juoksuista, mutta suurin osa on varmasti vain omaa syytä kun selkäonnettomuuden jälkeen ei paljon mitään oo tullu tehtyä. Namit ulkona aiheuttaa Hymyssä heti muistoreaktion siitä, kun selkään sattui, juuri kun kävelyllä oli namuja mukana rohkaisuksi. Kyllä se niitä ulkonakin syö, mutta on melko jäykkänä ja jännittää. Pitäisi vaan muistaa ottaa niitä mukaan vaikka joka kerta, että saatais siitäkin taas ihan normijuttu. Katsekontakti erri tilanteissa Hymyllä oli ennen niin hieno, otti sen aina, mutta nyt sitä saa kyllä hakemalla hakea. Tämäkin varmasti korjaantuu hyvin helposti muistuttelemalla ja palkkaamalla. Meillä on siis rutkasti hommaa edessä, ihan vain näiden perusasioidenkin parissa!

Mutta sainpa räpsittyä jotain kuvia ihan oikeallakin kameralla. Kesä-Hymy on  <3 <3

Ai mikä katsekontakti?

joks sait kuvan..?

rimppakinttu.

naamioitunut

ei ehkä edustavin kuvakulma Hymystä, mutta silti söpö kukkaistyttö<3

kesäinen viikonloppu

Viikonloppu oli mahtava. Ihana sää, ja muutenkin! Tuli rentouduttua oikein kunnolla. Hymylle viikonloppu oli vähän rankempi, kävimme tuttuun tapaan Carusellissa mutta laitoimme tällä kertaa Hymyn kävelemään tiensä sinne. Matkaa kertyi yhteen suuntaan ehkä 400m?, eli edestakaisin talsittuna lähenneltiin jo kilometriä. Hieno suoritus Hymyltä, käveli suht. reippaasti, tosin perässä kulkien mielenosoituksellisesti. Kyllä harmitti kun ei kannettu sitä, mutta ei tehnyt mieli yksinkään jäädä kaivarin nurmikoille istumaan, joten pakko oli seurata. Höh, ikävää sheltin elämää..  Pääsi Hymy välillä kyytiinkin, ei hätää!

Sunnuntaina meitä kävi tervehtimässä shelttipentu Vissy. Tapaaminen meni tosi kivasti, Vissy kunnioitti hyvin vanhempaa mutta haki silti kovasti rajoja Hymyltä sillle, mitä saa tehdä ja mitä ei. Hymy oli mahtava lapsenvahti ja leikkikin kiltisti, välillä jopa yllytti Vissyä mukaan leikkimään. Näistä kahdesta tulee kyllä söpö pariskunta  <3
Sellainen viikonloppu. Kohtahan on taas jo perjantai, onhan..?

täällä ollaan

Reissut on nyt reissattu ja arkeen palattu tänä aamuna (kuten jo instagram-seuraajat ovat nähneet ;) ).
Hymy oli älyttömän onnellinen meidät nähtyään, ja saatiinkin tuolta pieneltä (ihan kuin se olisi kutistunut reissumme aikana) sheltinrääpäleeltä itkuvinkumishuuto-serenaadit, paljon pusuja, tassunhuitomista ja muuta shelttimäistä toimintaa tervetuliasiksi. Taisi olla ikävä pienellä! Singaporesta bongattiin yllättävästi jopa kaksi shelttiä reissun aikana. Molemmat oli melko isoja, valtavat kuonot sekä pystyt korvat. Ja turkki todella kevyen ja ohuen tuntuinen, joka onkin kovin loogista kun siellä taitaa ympäri vuoden lämpötilat olla +30 asteen tuntumassa.
 

 

        singaporen shetlantilainen

Perjantaina meillä on treenit normaalisti, ja muutama omatoimitreenivuoro Malminkartanon hallillekin olisi käyttämättä. Ja yksi korvaustunti ohjattuihin. Eli tekemistä riittää kunhan  saan hoidettua erään tentin alta pois (vain jotta voisin sen jälkeen alkaa lukemaan pääsykokeisiin..jes), ja sitten voikin alkaa keskittyä treenien miettimiseen.

PetExpossa ollaan muuten näillä näkymin sunnuntaina klo 13-17.  Eli kaikki vain silloin ESS:ien ständille ihania shelttejä katsomaan ja rapsuttelemaan! Mahdollisuus nähdä kääpiösheltti Hymy ihan livenä :)
 

Nyt en oikeastaan taida saada muuta järkevää tekstiä aikaiseksi, sisäinen kelloni näyttää tällä hetkellä kahta yöllä ja olo sen mukainen.

Shoppailua

Perjantain treenit meni sen verran huonoissa fiiliksissä että niistä en jaksa edes kertoa. Rata oli helppo, Hymy teki kaiken oikein mutta ilman minkäänlaista kiinnostusta ja intoa suoritukseen. Oltiin vikoja, saatiin siis odotella tosi kauan ja muutenkin treenit olivat vähän säätöä kun meillä oli sijainen ohjaamassa. En sitten tiedä oliko Hymyn vähäisen kiinnostuksen syy odottelu, väsymys, huonosti motivoiva palkka vai mitähäh. Toivottavasti tämä oli vain yhden kerran juttu, sehän selviää sitten maanantaina kun meillä olisi omatoimitreenit Malminkartanossa. Kun ei tuo mitenkään kipeä ole, kotona kävelee ja juoksee ihan normaalisti, leikkii syö ja juoksutkin oli jo. HMMM.. noh, katsellaan.

Tänään sitten lähdettiin aamulla agilitymasennusta hoitamaan Mustiin ja Mirriin. Juuri sopivasti oli kilahtanut "palkka" muiden bonusten päälle Mustilta ja Mirriltä kun toimin heille palvelutestaajana alkuvuodesta. Pitihän ne sitten lähteä tuhlaamaan, tosin jäi sinne vielä muutama euro käyttämättäkin;)

 Lähinnä lähdin hakemaan meille nameja, mutta muutakin tarttui mukaan, kuten esimerkiksi Full-o-life skin&coat-öljyä. Olen jo pitkään harkinnut sen ostamista, ja nyt kun pullon sai tarjouksessa 7€/200ml niin pakko oli ottaa kokeiluun. 5 ml kerran päivässä ruuan joukkoon tai sellaisenaan. Hymyllä on kyllä nytkin turkki ihan kivassa kunnossa, vähän ohut, mutta kiiltää ja vaikuttaa ihan hyvinvoivalta. Hilseilyä on jonkin verran, joten ehkä tällä öljyllä saataisiin ne vähäisetkin hilseilyt loppumaan. Katsotaan alkaako turkissa näkyä muutoksia!

Mukaan tarttui perinteiset Planet petin chicken&fish-twistit ja kana-pinaattitikut. Tämän lisäksi nappasin heräteostoksena uuden agipalkan, narupallon. Voi hyvin olla että Hymyllä on motivaatio hukassa koska sama vinkupallo-palkka on ollut käytössä melko pitkään, joten testataan nyt tätä jos normivauhti palaisi takaisin, tai vielä parempaa, saataisiin vauhtia lisää normivauhdin päälle.Ainakin Hymy vaikutti kovasti kiinnostuvan lelusta, ja se kun rakastaa palloja JA naruleluja, niin tämän pitäisi olla aika varma kombinaatio.

Toinen idea agipalkaksi on namikapseli. Sellainen lähtee varmasti tilaukseen jos uusi lelu ei osoittaudu superkivaksi palkaksi. Hymy on kuitenkin sen verran ahne että namipalkka varmasti motivoisi todella hyvin, että jos tuollainen kapseli ei toimisi niin sitten ei varmaan mikään ja edessä olisi lajinvaihto, mutta ehkä nyt turha heittää hanskoja tiskiin kun ei vielä mitään olla kokeiltu :D
Ja onhan koirillakin huonoja päiviä, luotetaan siihen että eilinen oli vain Hymylle huonon päivä ja odottelemiseen turhautumisen summa.

Lisäksi hipelöin pitkään ja mallailin Hymyn kaulaan ruskeaa puolikuristavaa Hurtan nahkapantaa. Se oli kyllä niin kivan näkönen, vaikka eihän se tuolta turkin alta paljoa näkyisikään. Hintaakin oli vain 13€, alkuperäinen hinta 27€.. Jäi kuitenkin kaupan hyllylle, ja tuskinpa niitä enää on jäljellä kun seuraavan kerran Mustiin ja Mirriin suunnataan.

Mutta nyt shelttilehden kanssa sohvalle rentoutumaan, ja ehkä vähän herkkuja sekä Sopranosia muutama jakso. Pakkaillakin pitäisi, maanantaina lähtö reissuun.
Mukavaa lauantai-iltaa kaikille ja rentouttavaa sunnuntaita!

Kaunokainen

Terveisiä syysflunssan kourista. Ahkerana työntekijänä sairastan tehokkaasti viikonloppuna näköjään.
Saa nähdä millaisen kivan touchin flunssan puurouttamat aivot antavat viikonlopun agitreeneille, hah!

Toivotamme Hymyn kanssa hyvää, flunssatonta ja aurinkoista viikonloppua näiden kuvien kera! :)

puolipystykorva

Match Show vol.2

Tänään lähettiin aika extempore Tuomarinkartanon vinttikoirakeskukseen mätsäreihin.
Ilma oli melko täydellinen, pilvetön taivas ja tosi lämmin! Tietenkin hieman ongelmallista tuollaisen turkikkaan kanssa, mutta ihan hyvin näytti Hymy kuumuutta kestävän. Piti vain muistaa tarpeeksi juottaa, välillä vähän viilentää kastelemalla koiraa ja häkki oli mukavan varjoisa soppi siinä olevien "suojien" vuoksi.
Verrattuna meidän ekoihin mätsäreihin, tänään meni ehdottomasti paremmin. Hymy jaksoi seistä kauempia aikoja paikoillaan, eikä tarjonnut istumista kuin muutaman kerran. Pöydälläkin se oli paljon reippaammin, ilmeisesti viimeksi pelotti se korkeus, nyt ei tuntunut olevan kovinkaan moksiskaan vaikka uusi tilanne se on Hymylle edelleen, mutta harjoittelua, harjoittelua! Onneksi itse tuomaria Hymy ei jännitä, on sen verran rohkea tyttö.
Nurmikko oli melko pitkää, ja tuollainen pikkusheltti kyllä upposi sinne mukavasti, ei meidän (eikä monien muiden) liikkeet päässyt kovin hyvin esiin.
Mutta oli taas tosi kiva päivä, ihana ilma, kiva tunnelma ja Hymylläkin oli selvästi hauskaa uusia tuttavuuksia tavatessa. Tulokseksihan saimme siis punaisen nauhan, mutta ei sen kummoisempaa menestystä. Lisättäköön vielä se, että Hymy taisi olla mätsäreiden ainut sheltti joka sen punaisen nauhan sai, haha ;D

ps. Kiitos kuvaajamme, Laura! ;)

olen niiiiin söpö!

ja osaan seistä pöydällä, ainakin jos ottaa kuvan oikealla hetkellä..

osaan myös seisoa maassa nätisti, ainakin jos näen namin kokoajan..