perjantai 25. heinäkuuta 2014

Syypää mun Hymyyn

Kesä on kyllä niin ihanaa aikaa. En varmaan ole kuin miljoona kertaa sen maininnut!
Aika kuluu kovaa vauhtia, ja kokoajan tuntuu olevan jotain tekemistä ja menoa. Nyt olen Jyväskylässä kodin metsästyksessä, tänään olisi pari lupaavaa asuntonäyttöä.Pitäkää peukkuja että jompikumpi nappaa! ;) Hymy jäi kotiin Miksun kanssa.

Eilen ennen tänne lähtöäni käytiin vähän viilentymässä Haukilahden koirarannalla, ekaa kertaa tänä kesänä! Uskomatonta. Hymy tuli mielellään uimaan, ja komensi minua kovasti pois vedestä ja paimensi, mikä herätti hilpeyttä kanssauimareissa. Mitään ongelmaa vedessä olemisessa ei näytä Hymyllä enää olevan, ja varmasti tuntuu mukavan viilentävältäkin näillä keleillä. Viime kesänä uiminen oli vielä aika jännä ja vähän kamala juttu, mutta nyt on jo ihan toinen meininki! Kivaa :)

metsäjengi


Perinteinen telttailureissu kera koirien tuli myös toteutettua, ja sattumalta vielä lähes tasan vuosi oli kulunut viime reissusta, päivän heitolla. Hassu sattuma! Meininki oli sama kuin viime vuonna, paljon grillattavia herkkuja mukaan, juotavaa ja teltta muine varusteineen. Koirat kainaloon ja ei muuta kuin saaristoveneellä tutulle ja turvalliselle Stora Herrölle. Sää oli mitä mainioin, ja ilta-auringon laskiessa oli ihana samoilla metsässä. Hymykin pärjäsi selkänsä kanssa loistavasti, ja koirat nautti kun sai vapaana vaellella tutuilla seuduilla. Superonnistunut reissu, ensi vuonna haaveissa vallata jokin toinen saari, vaikka tuo meidän "oma paikka" Herröllä onkin aivan superhieno ja kaunis. Ainut hankaluus on siinä se, että saa teltan kiinni kallioon. Mutta mitäs me partiolaiset, ei se ole haaste eikä mikään ollut... :D


Tämä puudeli on supermummo<3 Ikää 11v.



Erittäin positiivista on ollut Hymyn selän kunto. Kävellään jo melko pitkiä lenkkejä, selkä vihoittelee todella harvoin, kestää aika paljon riehumistakin, samoilua metsissä, uimista, pientä juoksemistakin. Loikkimista eikä kovia pyrähdyksiä/juoksemisia tunnu kestävän niin hyvin - Hymy osoittaa välillä tälläisten jälkeen hiukan sattuneen/tuntuneen selässä, mutta toipuu muutamassa sekunnissa. Ihanaa kun oikeasti tuntuu siltä että selkä alkaa kuntoutua, ei voi sanoa että entiselleen, mutta käyttökelpoiseksi. Agilityä on aivan hurjan kova ikävä, mutta ei auta.. Joskus tulevaisuudessa sitten, kun saadaan Hymylle kaveri.


maisemat kohillaan



Ja hei, muistakaa loputkin osallistua arvontaan . Teitä osallistujia onkin jo ihan kivasti, kiitos kaikille osallistuneille! Aikaa osallistua mukaan on vielä ruhtinaallisesti, 4.8 asti :)

1 kommentti:

  1. Epäreilua, mun kommentti ei kuitenkaan tullut tänne.. Pitää taikoa itselle joku blogger-sovellus, että voi kommentoida puhelimellakin! (Arvontakin meni sivu suun, nyyh!)

    MUTTA SIIS, ihana postaus, ihania kuvia, tykkään ;)! Kiitos seurasta, oli kyllä lystiä.. Ensi vuotta odotellessa. Ja rouvabells käski muistuttamaan, että ikää löytyy jo 12,5 vuotta, huih! Hyvin tulee pikkujunnuhymyn kansssa toimeen haha..

    VastaaPoista