Itse vietin uuden vuoden Japanissa. Siellä ei uuveetä varsinaisesti juhlita, mutta 1.1 on vapaapäivä, ja sen kyllä huomasi. Oli melkoisen aavemaista kun yli 2 miljoonan asukkaan kaupungissa Nagoyassa kadut ja metrot loistivat tyhjyydellään, enpä ole koskaan nähnyt Japanissa niin vähän ihmisiä! :D
Hymy vietti uuden vuoden äidin seurassa, oli ilmeisesti vähän ollut epävarmana raketeista :/ toivottavasti ei kuitenkaan pahempia traumoja jäänyt. Outoa että pistoolin ääni lähietäisyydellä ei Hymyä hetkauta millään lailla, mutta raketit sitten aiheuttavat paljonkin ahdistusta! Ensimmäisenä uutena vuotena ne eivät vielä aiheuttauneet minkäänlaista reagointia.
Harmikseni emme löytäneet Nagoyasta koirakahvilaa josta luin juttua. Kahvila on siis nimensä mukaisesti koirille ja heidän omistajilleen, annoksia löytyy molemmille. Ja koirille tietenkin leikkitilaa. Ja kahvilan yhteydessä olisi myös ollut kauppa, varmasti täynnä mitä mielenkiintoisimpia tavaroita..
Tokiossa reilu vuosi taaksepäin koirakulttuuri näkyi paljon selkeämmin kuin Nagoyassa. Esimerkiksi eräässä järjettömän suuressa kauppakeskuksessa oli 5 isoa nimenomaan koirille tarkoitettua kauppaa, ja yksi koirakahvila. Koirat saivat tulla kauppakeskukseen, ja eräällä bisnesmiehen näköisellä henkilöllä oli koira pienessä kauko-ohjattavassa autossa (asuun putettuna tietenkin), joka oli ilmeisesti tarkoitettu lapsille ajettavaksi..
Lähes kaikki koirat olivat myös puettu jos jonkinmoisiin vaatteisiin, säästä ja turkin pituudesta riippumatta. Sama näkyi Nagoyassa, suurin osa vastaantulleista koirista oli puettu, vaikka lämpötila oli +10 paikkeilla. Eläintarvikekaupat pitivätkin sisällään siis lähes vain tälläistä "turhaa" ja ylimääräistä tavaraa koirille, vaatteita, tossuja yms turhakkeita. Tietenkin koirien kynsilakkoja, mahtavia blingbling hihnoja-ja kaulapantoja ja sen sellaista oli hyllyjen täytteenä myös. Herkut, järkevännäköiset koiranruuat tai muut olivat hyvin pienesti tai ei ollenkaan edustettuina näissä kaupoissa. Voisi siis melkein puhua koirien vaatekaupoista..
Toinen suuri bisnes on koirakylpylät ja hoitolat, joissa saa manikyyrin, pesun ja vaikka uuden trimmauksen koiralle. Yleensä nämä ovat hienompien hotellien yhteydessä, ja fiiniltä näyttivät koirien hoitolatilat, hotellitasoista todellakin.
Lemmikeistä pidetään kuitenkin todella hyvää huolta pääosin, vaikka niitä vähän kyseenalaisesti inhimillistetäänkin. Ja toki joka maasta löytyy niitä ei hyvin kohtelevia, pentutehtailijoita ja vastaavia.
En tiedä onko tilanne edelleen se, että Tokiossa koiria on lähes yhtä paljon kuin 15-vuotiaita teinejä.
Kun perhettä ei haluta tai voida perustaa, on koira seuraava vaihtoehto! Koirat ovat siis lasten korvike.
Hyvä huolenpito tarkoittaa manikyyrien lisäksi sitä, että koiria viedään melko ahkerasti hierontaan/homeopaatille. Ulkoilusta sen sijaan on vaikea sanoa, erityisesti Tokiossa näkyi todella harvoin ketään kävelyllä koiran kanssa, Nagoyassa kylläkin. Todennäköisesti Tokion kaltaisessa suurkaupungissa harvemmin koira pääsee lenkille omia tassujaan käyttäen, tarpeet tehdään varmaan sisällä kissanhiekkatyyppisesti, ja ulos päästään näyttäytymään hienoissa vaatteissa jossain merkkilaukussa. Koirapuistoja ei ole, ainakaan ei ollut, ja julkisiin puistoihin ei saanut koiria viedä yleensä.
Taskukokoisia koiria kun kaikki ovat, niin varmaan oletetaan että liikuntaa ei koira tarvitsekaan. Hmm..
Tämä oli nyt tälläinen pläjäys, nykyään kiinnittää ihan eri tavalla reissussa huomiota tälläisiinkin asioihin :) Mielenkiintoista kuinka paljon korien kohtelu ja asema yhteiskunnassa eroaa ympäri maailmaa. Suomessa on melko hyvät oltavat, koirapuistoja, tapahtumia ja maalaisjärkeä.
Eikä kovin monia koiria pueta glitterpaitoihin tai farkkuasuihin ja kanneta vain kassissa ympäri kaupunkia.
Nyt pähkäilen lähdetäänkö Konalaan kokeilemaan ohjattuja treenejä sunnuntaina, vai yritetäänkö saada taas irtovuoro univetille, vai molemmat (kuka maksaa..?:D). Parin viikon päästä alkaa sitten meidän "omat" treenit!
Tokiossa reilu vuosi taaksepäin koirakulttuuri näkyi paljon selkeämmin kuin Nagoyassa. Esimerkiksi eräässä järjettömän suuressa kauppakeskuksessa oli 5 isoa nimenomaan koirille tarkoitettua kauppaa, ja yksi koirakahvila. Koirat saivat tulla kauppakeskukseen, ja eräällä bisnesmiehen näköisellä henkilöllä oli koira pienessä kauko-ohjattavassa autossa (asuun putettuna tietenkin), joka oli ilmeisesti tarkoitettu lapsille ajettavaksi..
Lähes kaikki koirat olivat myös puettu jos jonkinmoisiin vaatteisiin, säästä ja turkin pituudesta riippumatta. Sama näkyi Nagoyassa, suurin osa vastaantulleista koirista oli puettu, vaikka lämpötila oli +10 paikkeilla. Eläintarvikekaupat pitivätkin sisällään siis lähes vain tälläistä "turhaa" ja ylimääräistä tavaraa koirille, vaatteita, tossuja yms turhakkeita. Tietenkin koirien kynsilakkoja, mahtavia blingbling hihnoja-ja kaulapantoja ja sen sellaista oli hyllyjen täytteenä myös. Herkut, järkevännäköiset koiranruuat tai muut olivat hyvin pienesti tai ei ollenkaan edustettuina näissä kaupoissa. Voisi siis melkein puhua koirien vaatekaupoista..
Toinen suuri bisnes on koirakylpylät ja hoitolat, joissa saa manikyyrin, pesun ja vaikka uuden trimmauksen koiralle. Yleensä nämä ovat hienompien hotellien yhteydessä, ja fiiniltä näyttivät koirien hoitolatilat, hotellitasoista todellakin.
 |
| Tokion reissulla napattu kuva |
 |
| yksi monista vaatekaupoista.. |
Lemmikeistä pidetään kuitenkin todella hyvää huolta pääosin, vaikka niitä vähän kyseenalaisesti inhimillistetäänkin. Ja toki joka maasta löytyy niitä ei hyvin kohtelevia, pentutehtailijoita ja vastaavia.
En tiedä onko tilanne edelleen se, että Tokiossa koiria on lähes yhtä paljon kuin 15-vuotiaita teinejä.
Kun perhettä ei haluta tai voida perustaa, on koira seuraava vaihtoehto! Koirat ovat siis lasten korvike.
Hyvä huolenpito tarkoittaa manikyyrien lisäksi sitä, että koiria viedään melko ahkerasti hierontaan/homeopaatille. Ulkoilusta sen sijaan on vaikea sanoa, erityisesti Tokiossa näkyi todella harvoin ketään kävelyllä koiran kanssa, Nagoyassa kylläkin. Todennäköisesti Tokion kaltaisessa suurkaupungissa harvemmin koira pääsee lenkille omia tassujaan käyttäen, tarpeet tehdään varmaan sisällä kissanhiekkatyyppisesti, ja ulos päästään näyttäytymään hienoissa vaatteissa jossain merkkilaukussa. Koirapuistoja ei ole, ainakaan ei ollut, ja julkisiin puistoihin ei saanut koiria viedä yleensä.
Taskukokoisia koiria kun kaikki ovat, niin varmaan oletetaan että liikuntaa ei koira tarvitsekaan. Hmm..
 |
| Tämäkin Tokiosta, koirakahvila, herkkuannoksia koirille ja leikkitilaa. Meille kyllä riittä Cafe Carusel ja muut koiraystävälliset :) |
 |
| Nagoyassa napattu, koirillekin avoin puisto olikin melko täynnä koiria (puettuina tietenkin) |
Tämä oli nyt tälläinen pläjäys, nykyään kiinnittää ihan eri tavalla reissussa huomiota tälläisiinkin asioihin :) Mielenkiintoista kuinka paljon korien kohtelu ja asema yhteiskunnassa eroaa ympäri maailmaa. Suomessa on melko hyvät oltavat, koirapuistoja, tapahtumia ja maalaisjärkeä.
Eikä kovin monia koiria pueta glitterpaitoihin tai farkkuasuihin ja kanneta vain kassissa ympäri kaupunkia.
Nyt pähkäilen lähdetäänkö Konalaan kokeilemaan ohjattuja treenejä sunnuntaina, vai yritetäänkö saada taas irtovuoro univetille, vai molemmat (kuka maksaa..?:D). Parin viikon päästä alkaa sitten meidän "omat" treenit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti