Se olisi sitten helmikuu!

Ihanaa että kevät lähenee. Ihanaa että Hymy kasvaa, vaikka aika lilliputti se on edelleen, ja on tää pentuaika huippua :) Välillä vaan tuntuu ettei riitä tarpeeksi aikaa tuolle pikkuiselle, tai aika aika suurelle energiapakkaukselle..Ehkä ajatuksissa pyörii harhaluulo (?) siitä ettei aikuinen koira tarvitse ihan niin paljon kuin pentu, mutta toisaalta minun vertauskuvana on seniorivuosien rakas Nella <3

Toinen, ja samalla tokavika kerta pentukurssia oli tiistaina. Tällä kertaa tehtiin jo paljon enemmän, ja vähemmillä tauoilla. Harjoiteltiin muun muassa luoksetuloa, jättämistä, lähelläoloa-ja automaatti-istumista, ja ylös-käskyä. Kotona ollaan jatkettu harjoituksia ja on niin mahtava fiilis kun huomaa Hymyn oivaltavan asioita, esimerkiksi jätä-käsky sujuu jo niin hienosti, ainakin näin kotioloissa kun on nameista kyse. Luoksetulo ja paikka sujuvat myös niin hienosti, ja pikkuhiljaa yritetään niitäkin käskyjä saada varmemmiksi. Jipii!
Toinen kiva juttu tällä viikolla on ollut se, että ilmottauduttiin pentuagilityyn. Tämän kuun lopussa alkaa 5 kerran kurssi, mitähän siitäkin tulee kun olen koko lajista yhtä ummikkona kuin Hymy! No, pääasia on että meillä molemmilla on hauskaa ja saadaan yhdessä puuhata :)
Tässä kuussa tiedossa on siis vielä tehosterokotus, pentukurssia yksi kerta ja pentuagilityn ensimmäinen kerta. Muuta järisyttävämpää en ole Hymyn pään menoksi vielä suunnitellut, toki pentutreffeillä voisi yrittää ehtiä käydä, koirakavereita ei voi koskaan olla liikaa!

Mietinnässä on nyt ollut tuo shelttien erkkari, ilmoitanko tuon sinne vai en. Tuntuu jotenkin vielä niin kaukaiselta kun toinen on niin pieni, turkki sojottaa miten sattuu ja näyttelyjuttuja ei olla vielä ehditty harjoitella OLLENKAAN. Mutta kyllähän tässä toki ehtisi vielä. Pitää nyt katsella mihin suuntaan tuo tyttö tästä kehittyy, en kyllä yhtään muistanut katsoa edes viimeistä ilm. päivää.
Päivä kerrallaan anyway :)

Olisikohan mulla mitään muuta järkevää kerrottavaa enää? Elämä pyörii edelleen tiiviisti töiden, kuntosalin ja Hymyn kanssa touhuilun parissa. Sattumoisin työt tuntuvat syövän kaikista eniten aikaa, tyhmää. Onneksi kohta rytmi muuttuu - toisaalta en tiedä onko se positiivista vai ei! Pääasia olisi, että riittäisi aikaa tasapuoliseste Hymyn kanssa oleilulle ja treenaamiselle, kuin kavereille ja ihan rennolle vapaa-ajalle. Haastavaa, muttei mahdotonta!

ps. off-topic; asiakaspalvelutyön myötä, kun näen asiakkaiden kaivavan lompakoitaan esiin, olen huomannut ilmiön, että itseasiassa lompakkoja ei enään ole! Soooo last season? Muotia on näemmä kaikenmaailman marimekon pussukat, perus mustat "minipussit" tai korttikotelo. Perinteiset lompakot ovat näköjään joutaneet kaappeihin pölyttymään, tosin itseäni en kyllä ole tähän trendiin ehtinyt päivittää..
(ehkä alan pitämään muotiblogia Hymyn sijaan! :D)

Hymy 3kk

Tänään meidän Hymy täyttää 3 kuukautta. Wihii, alkaa jo ikä painaa.
Korkeutta löytyy 26-27cm, hyvin epämääräisen ja epävirallisen mittauksen tuloksena. Painoa oli viikko sitten rokotuksissa noin 2,5kg, varmaan nyt jo taas jonkin verran enemmän. Piimä, nappulat ja herkut maistuu :)
Tiistaina herkkuja menikin hyvä kourallinen ja vähän päälle. Pentukurssi alkoi, ja oli muuten superhauskaa! Iski kova into päästä tekemään Hymyn kanssa jo enemmän, ja katselinkin jo jatkoa meidän harrastusuralle, vaikka pentukurssiakin on vielä 2 kertaa jäljellä. Haaveissa pyörii niin pentuagi-kuin toko, tehotottelevaisuuskurssit sun muut. Katsotaan mikä sopii meille tän hetken tilanteeseen parhaiten, mutta jollekkin kurssille ehdottomasti jatketaan. Kohta kuitenkin loppuu täyspäivänen työ ja alkaa pääsykoelukeminen, joka vaikuttaa paljonkin siihen, mitä ehti ehdä ja mitä ei. Ja rahaahan tähän hommaan saisi palamaan vaikka kuinka..
Tulipahan tilattua viimein oma häkkikin autoon, maailman raivostuttavinta yrittää ilman sellaista matkustaa tämän neidin kanssa.
Ekalla kerralla harjoteltiin istumista, maahan menoa, keskittymisharjoituksia ja katsekontaktia. Kurssilla oli toinenkin shelttipentu, huomattavasti hiljaisempi kuin nopeasti turhautuva Hymy..
Hymy kuitenkin osasi jo hienosti mennä käskystä maahan ja istumaan, jopa vieraassa paikassa. Muutkin harjoitukset sujui suhteellisen hyvin, ja Hymy jaksoi hienosti keskittyä. Välillä leikittiin pieniä pätkiä, ja yhtäkkiä olikin jo ensimmäinen tunti tullut päätökseen. Aika meni tajuttoman nopeasti!
Pentukurssin lisäksi Hymy pääsi pentutreffeille 9 viikkoisen staffipennun kanssa. Staffi painoi jo 4 kiloa, vaikka kooltaan oli Hymyn mitoissa. Raskaalla rakenteellaan staffi jyräilikin järkyttynyttä Hymyä aluksi, ja meinattiinkin jo luovuttaa. Mamman pikkuinen katseli anovana "mennään jo pois", ja yritti hakea turvaa kaikkien jaloista. Loppujenlopuksi Hymy kuitenkin rohkaisi itsensä ja alkoi tylyttää pentukaveria ihan kunnolla, joka sitten kellistelikin selällään monet kerrat. Hauskaa niillä näytti olevan, leikki jatkui villinnä viimeiset 20 minuuttia :)


ps. Nyt on kunnon kameraan taas laturi!

PALLERO! <3 7 viikkoinen karvapallo :) aika kuluu kauheeta vauhtia..

Hömpän näkönen salaman takia <3

Hymyn täysi kalenteri

Taas on kulunut jonkin verran aikaa viimeisimmästä päivityksestä. Aika rientää :)

Tässä välissä ollaan ehditty treenailla perusjuttuja paljonkin, ja käydä mm. Kaivopuistossa nauttimassa ihanasta talvisäästä ja kahvista koiraystävällisessä Cafe Caruselissa, niin kivaa kun voi hurtan ottaa mukaan viikonloppuaamun kahvittelulle!
Hymyllä alkaa hitaasti mutta varmasti kalenteri täyttyä: tämän viikon torstaina vuorossa ensimmäiset rokotukset, jos vain töiden jälkeen ehdin, lähieläinlääkärillä rokotukset "tarjouksessa" torstaisin klo 10-12. Lauantaina vuorossa on myöskin ihka ensimmäiset pentutreffit, mikäli mukaan vielä mahdumme. Ja tärkeimpänä, tiistaina meillä alkaa pentukurssi! Jännittää, kun Hymy on sen verran vähän ollut kontaktissa muiden koirien kanssa, että mitä siitäkin tulee. Tai miten tuo supervilli, ylisosiaalinen otus toimii ihan uudessa tilanteessa, kun on niin paljon uusia tuttavuuksia. Onneksi peruskäskyt on jo aika hyvin hallinnassa (kotioloissa), Hymylle nimittäin istu, maahan, paikka ja tänne alkaa olla jo ihan peruskauraa ;) No okei, istu ja maahan on jo iiiihan tuuttu juttu, mutta tänne ja paikka on vasta harjotteluasteella - mutta hyvällä vauhdilla edetään.

Kunhan pentukurssi saadaan käytyä, olisi tavoitteena päästä kokeilemaan lentämistä, sukuloimaan pohjoiseen kun pitäisi mennä. Nellan kanssa tuli matkusteltua hyvinkin säännöllisesti lentokoneella, ja se oli oikeastaan aika helppoa ja sujuvaa, mutta Nella olikin aika konkari siinä. Tämä tyttö on sen verran enemmän sähikäinen, että saa nähdä osaako olla sen 1,5h aloillaan.
Tämän etapin jälkeen päästään toivottavasti käymään jonkinlainen jatkokurssi pentukursille, tai sitten toko-ja agilityalkeita. Näyttelykurssikin on pyörinyt mielessä, mutta pitää nyt katsella mihin aika ja rahat riittävät. Pitäisi nimittäin olla nenä kiinni kirjassa helmikuusta kesäkuun alkuun..

Hymy 11 viikkoa

Kahville menossa, (tyylikäs) villapaita päällä koska merenrannalla kävi kova tuuli!

UV ja suuri suosio

Mahtavaa Uutta Vuotta kaikille!

Meidän uv:n juhlinta alkoi piiitkällä ajomatkalla Keski-Suomeen, joka menikin odotettua paremmin. Ensi kerta häkissä aiheutti vain pienen protestoinnin kovan huutamisen voimin, mutta muutaman minuutin kuluttua pikku sähikäinen rauhottui ja alkoi nukkumaan, ja melko kiltisti nukkuikin koko 4 tuntia, taukoja lukuunottamatta tietenkin :)
Raketteja, eikä muitakaan sitä pienempiä paukkuja Hymy ei osannut pelätä. Ulkona kipiteltiin rauhassa kun kauempana jo ammuttiin ensimmäiset raketit taivaalle ja pikkupojat räjäytteli papattejaan. Hymy tyytyi katselemaan sinne suuntaan, mutta ei osoittanut mitään jännittämisen merkkejä, hieno tyttö!
Nellan kanssa kyllä kävi niin, että ekana uutena vuotena se ei osannut pelätä, mutta seuraavana sitten senkin edestä - jatkuen hamaan loppuun asti.
Miten teidän muiden koirilla? Pelkääkö raketteja/ tai ovatko olleet ennen pelkäämättä ja jostakin sitten kuitenkin oppineet?

Meillä on kohta ekat rokotuksetkin edessä! Tai kohta ja kohta, mutta siellä muutamien viikkojen päässä ne siintää, kivaa! Sitten toivottavasti päästäänkin jonnekkin pentukurssille/leikkitreffeille ja lentokonematkailua harjoittelemaan. Paljon on pikkuisella opeteltavaa ja koettavaa vielä. Onneksi Hymy on niin sosiaalinen ja ihmisrakas, valloittava persoona.
Äskön ulkoillessamme naapuri toisesta rapusta tuli vastaan ja sai Hymyltä hurjasti rapsutuksia, joiden lomasta sain kuulla että Hymystä puhutaan naapurustossa ahkerasti! On kuulemma valloittanut erään naisen 10v lapsenlapsen sydämen, ja toinen naapuri kertoi kuulleensa muilta naapureilta että täällä on nykyään "ihana shelttipentu". Hauskaa, kun tähän päälle lisätään vielä naapurin mummo joka on innostunut rodusta niin, että on käynyt katselemassa youtubesta videoita shelteistä, ja jaksaa aina kehua Hymyä!

Iso tyttö

Hymy on kasvanut valtavasti! Ainakin tuntuu siltä. Tyttö pääsee jo melkein sohvalle, ainakaan yrityksestä ei ole puutetta.. On se silti vielä onneksi niin rääpäle, pallero <3 Pitäisi muuten punnita pitkästä aikaa!
Olen oppinut ihanaisesta pennustani paljon tämän kahden viikon aikana jonka hän on kotona ollut. Hymy on erittäin jääräpäinen, mutta on osoittautunut myös todella fiksuksi! Tämä tyyppi ei helpolla luovuta jos jonkun oveluuden keksii, kuten esimerkiksi sohvalle kiipeämisen ihmisiä tikapuina käyttäen. Sen se keksi jo toisena päivänä kotiutumisestaan. Ja jos sohvalle ei pääse, kiipeämisyritykset jatkuu kunnes Hymy harhautetaan jollain järkevämmällä tekemisellä :)

Hihnassa kulkeminen sujuu Hymyltä nykyään kuin luonnostaan, alkukankeuden jälkeen. Pyynnöstä
luonnistuu myös ensimmäisenä opittu käsky: istu. Maahanmenoa harjoitellaan ahkerasti!
Sisäsiisteys on hyvässä vauhdissa, ainakin kotioloissa. Jouluna tuli todettua, että kyläillessä vessatavat meinaavat unohtua, ja matto houkutteli Hymyä hirmuisesti (terveisiä vain äidille!)..
Kotona ei vahinkoja satu enään oikeastaan ollenkaan, paperille tai ulos senkin edestä. Niin hieno tyttö! Mielessäni Hymy on koirien Einstein, oikea järjen jättiläinen ja tuleva maailmanhuippu, kaikessa..  ;) Tai ehkä syynä on se, että Nellan kanssa sisäsiisteyden oivaltaminen vei kuukausia, vertauskohde kohdallaan!
Koska kirjoittaminen lattialla alkaa nyt käydä mahdottomaksi, kiitos pienten tassujen jotka huiskivat näppäimistöllä kokoajan, ja hampaiden jotka kaluavat koneen nurkkia ja johtoja, jatkan kuvallisin menetelmin.

Ps. Hymy on nyt 2 kuukautta ja 2 päivää vanha. Ei siis ihme kun tämä marsu alkaakin jo näyttää ihan koiralta!
pps. Kuvien laatu on valitettavasti aika kuraa, kun järkkärin laturi on kateissa, käytössä vain puhelimen kamera

Kutsumanimi vol 2: "tasmanian pussipaholainen"

Hymy 2kk

Hymy 2kk, oikein poseeraten!

Jouluna otettiin rennosti joka iikka

ihana ihana ihana!

Hymy on i h a n a.
Suloinen, sylikoira, reipas, supervilli ja rohkea! Voisin käyttää satoja muita adjektiivejakin. Kuten esimerkiksi, pieni, tai minimaalinen suorastaan.. ;)
Sisäsiisteys on hyvässä vauhdissa, tämä tyttö on osoittautunut kovin fiksuksi ja nopeasti oppivaksi. En malta odottaa että pääsemme yhdessä tutustumaan kunnolla tähän ( hymyn silmissä etenkin) ihmeelliseen maailmaan, tapaamaan muita pentuja pentutreffeille ja myöhemmin kokeilemaan agilitya, tokoa ja näyttelyitä sekä kaikkea siltä väliltä! Suunnitelmia on jo vaikka minkämoisia.
Koska en osaa oikein muuta kertoa väsymyksen, joulukiireiden, pentuihanuuden ja työelämän lannistamana, kerron Hymystä mielummin kuvina, kunnes saan istahdettua alas ajan kanssa kirjoittelemaan kaikesta ihan alusta asti! Nytkin eräs tuolla kaipailisi leikkiseuraa..

Ihanaa ja rauhallista Joulua, karvakorville myös! <3

Kotimatkalla 13.10.

Saatiin mukaan kaikenmoista jännää! Etenkin oranssi lelu ollut suosiossa

tätä ei voi sanoin kuvailla! <3

näyttelyvalmiita, ehh?

no, kuvan tarkoituksena katsella lähinnä miten tyttö tuosta muuttuu kasvaessaan :)

Pentuarkea! :)

Pentu saapui kotiin tänä torstaina, 13.12. Suloinen trikkityttö, painoa hurjat 1020g kasvattajalta lähtiessä ;)
Viralliselta nimeltään tyttö on Helmilän Estelle, tutummin meidän kesken Hymy.
Hymy on oikea sylikoira, ja oppinut myös käyttämään mua tikapuinaan, kun haluaa sohvalle tai sängylle.. Tempperamenttia tuntuu riittävän! Mua jännittää kamalasti, osaanko kouluttaa tuosta kunnon koirakansalaista.. :o parhaani yritän ainakin! Kuvapäivitystä seuraavaksi, kunhan tässä ehtii, töiden ja tuon riiviön kaitsemisen välissä.. :)